Kokaiinintuotannon vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Kokaiiniteollisuuden nousu viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana on vaikuttanut suuresti Kolumbian poliittisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin sekä ympäristöön. Kolumbian poliittiset elimet ja turvallisuusorganisaatiot ovat korruptoituneita, huumeteollisuuteen liittyvä väkivalta aiheuttaa tuhoa, ja huumeteollisuudesta peräisin olevat rahat edistävät taloudellista kasvua tietyillä sektoreilla ja heikentävät sitä toisilla.

Vuonna 2006 ilmi tullut "puolisotilaallisen politiikan" skandaali on viimeisin esimerkki kokaiinikauppaan liittyvästä korruptiosta. Kolumbian sotilasjoukot, huumeiden välittäjät, rikkaat maanomistajat ja liikemiehet perustivat 1980-luvulla oikeistolaisia puolisotilaallisia joukkoja suojelemaan heitä vasemmistokapinallisilta. Nämä kuolemanpartiot eivät taistelleet ainoastaan sissejä vastaan, vaan kävivät myös likaista sotaa kapinallisten hallitsemilla alueilla eläviä talonpoikia ja väkivallattoman sosiaalisen muutoksen puolesta työskenteleviä tahoja vastaan. Kolumbialaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan puolisotilaalliset joukot ovat viimeisen 20 vuoden aikana olleet vastuussa yli 70 prosentista Kolumbiassa tehdyistä ihmisoikeusrikkomuksista, esimerkiksi yli 2000 ammattiyhdistysjohtajan murhasta. Lisäksi näistä hirmuteoista on selvitty lähes rangaistuksetta, sillä alle viisi prosenttia rikoksentekijöistä on päätynyt oikeuteen. 1990-luvun puolenväliin tultaessa, Medellínin ja Calin huumekartellien hajoamisen jälkeen, puolisotilaallisista joukoista oli myös tullut maan suurimpia kokaiinikauppiaita.

Vuonna 2003 Uriben hallitus aloitti neuvottelut maan suurimman puolisotilaallisen järjestön, AUC:n, kanssa. Vastineeksi joukkojen hajottamisesta ja rikosten tunnustamisesta puolisotilaallisten joukkojen johtajille tarjottiin käytännössä armahdusta: he joutuisivat vankilaan korkeintaan kahdeksaksi vuodeksi, vaikka olivat syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Joukkojen hajottamisprosessissa sekä itsenäisten tutkijoiden työn tuloksena löydettiin vuonna 2006 todistusaineistoa, joka paljasti monikansallisten yhtiöiden, luottamushenkilöiden sekä armeijan ja poliisin edustajien olleen pitkään yhteydessä puolisotilaallisiin toimijoihin.

Toukokuussa 2007 Kolumbian yleisen syyttäjän toimisto ja Korkein oikeus tutkivat jo yli 50:n paikallisen ja kansallisen luottamushenkilön yhteyksiä puolisotilaallisiin järjestöihin.  Toistakymmentä henkilöä oli jo saanut rikossyyteen, ja suurin osa heistä oli presidentti Alvaro Uriben läheisiä polittiisia liittolaisia. Lisäksi amerikkalainen Chiquita-yhtiö myönsi maksaneensa puolisotilaallisille jouokoille 1,7 miljoonaa dollaria suojellakseen banaaniviljelmiään Pohjois-Kolumbiassa. Poliittinen skandaali toi vihdoin julki sen, mikä oli jo pitkään tiedetty: Kolumbian huumekauppaorganisaatiot olivat soluttautuneet maan poliittisiin elimiin.

Puolisotilaallisten joukkojen hajoitusprosessi osoittautui enemmänkin sotilasjoukkojen uudelleenjärjestäytymiseksi. Kolumbialainen kansalaisjärjestö Indepaz kertoi vuonna 2006, että 22:een maan 32 departementista oli edeltävien kahden vuoden aikana perustettu 43 uutta puolisotilaallista ryhmää. Monien kuolemanpartioiden johtajina toimivat entiset AUC:n keskitason johtajat, joten jatkuvuus AUC:n ja uusien puolisotilaallisten joukkojen välillä oli selvä. Jatkuvuus ilmenee myös siinä, että uudet puolisotilaalliset ryhmät jatkavat huumekauppaverkostoissa toimimista ja käyttävät väkivaltaa taloudellisten etujensa puolustamiseen.

Kokaiinikaupan niin sanotuista positiivisista vaikutuksista Kolumbian talouteen on kirjoitettu paljon. Kokaiinin sanotaan olevan Kolumbian suurin vientituote, ja siksi merkittävä tekijä maan bruttokansantuotteessa. Vaikka huumeiden välittäjät saavatkin suurimman osan kokaiinituloista, huumerahaa päätyy myös monilla muilla sektoreilla toimivien ihmisten taskuihin. Viljelijät, kokasadon kerääjät, laboratorioiden työntekijät ja huumeiden salakuljettajat hyötyvät, samoin kuin maan yrittäjät, joiden tarjoamia tuotteita ja palveluita maksetaan huumekaupasta saaduilla rahoilla.

Kokaiinikaupan negatiivisista taloudellisista vaikutuksista on sen sijaan kirjoitettu hyvin vähän. Yksi merkittävä negatiivinen puoli liittyy mustan pörssin valuutanvaihtoon. Huumeiden välittäjät vaihtavat laittoman kaupan avulla Yhdysvalloissa ja Euroopassa kokaiinilla ansaitsemansa dollarit ja eurot Kolumbian pesoiksi ja saavat näin tuotua tekemänsä voitot takaisin Kolumbiaan. Huumekaupalla saadut dollarit ja eurot käytetään rahanpesuoperaatiossa ulkomaalaisten tavaroiden, kuten elektroniikkatuotteiden, tupakan tai muiden luksustuotteiden ostoon. Tuotteet salakuljetetaan Kolumbiaan, jossa ne myydään pesoja vastaan. Huumeiden välittäjät tekevät tavaroita myydessään usein tappiota, mutta he pitävät sitä vain rahanpesusta maksettavana hintana. Salakuljettajat, ulkomaiset yritykset, joiden tuotteita huumerahoilla ostetaan ja kolumbialaiset, salakuljetetun tavaran jälleenmyyjät saavat voittoa laittomalla kaupalla, kun taas kolumbialaiset, samojen tuotteiden tuottajat ovat pulassa joutuessaan kilpailemaan halpojen, maahan salakuljetettujen tuotteiden kanssa. Kokaiinirahojen pesu heikentää siis suuresti maan omaa tuotantoperustaa.

Toinen kokaiiniteollisuuden vakava seuraus ovat sen haitalliset ympäristövaikutukset, jotka johtuvat sekä huumeiden tuottamisesta että huumeiden vastaisista toimenpiteistä. Kokaiinin jalostamisessa tarvitaan monia kemikaaleja ja muita lisäaineita, kuten bensiiniä, sementtiä, rikkihappoa ja kaliumpermanganaattia. Kokaiininjalostuksen jäteaineet päätyvät yleensä Kolumbian biologisesti monimuotoisten, trooppisten sademetsien maaperään ja vesistöihin. Ympäristötuhoa lisäävät huumeiden vastaisen taistelun toimenpiteet, joissa kokaviljelmiä lentomyrkytetään kemiallisilla kasvimyrkyillä. Plan Colombia -ohjelman myrkytykset eivät tuhoa ainoastaan kokapensaita: ne ovat myös tuhonneet kolumbialaisviljelijöiden viljasatoa ja peltoja ympäröivää sademetsäkasvustoa. Lisäksi monet kokan viljelijät yksinkertaisesti raivaavat myrkytysten jälkeen lisää peltotilaa sademetsään voidakseen istuttaa uusia kokapensaita.

Lyhyt versio