Kokaiinintuotannon vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Kokaiinintuotannon vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön - pidempi versio

Kokaiiniteollisuuden nousu viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana on vaikuttanut suuresti Kolumbian poliittisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin sekä ympäristöön. Huumekauppiaat ovat käyttäneet väkivaltaa ja rahaa vaikuttaakseen maan oikeuslaitoksen, poliittisten elinten, armeijan ja poliisin edustajiin. 1990-luvun puoleenväliin tultaessa maan huumekauppa oli pääasiassa oikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen hallussa. Kolumbialaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan oikeistolaiset kuolemanpartiot ovat olleet vastussa yli 70 prosentista viimeisen 20 vuoden aikana tehdyistä ihmisoikeusrikkomuksista.

Huumeiden välittäjät, viljelijät, kokasadon kerääjät ja laboratorioiden työntekijät hyötyvät huumekaupasta, samoin kuin maan yrittäjät, joiden tarjoamia tuotteita ja palveluita maksetaan huumekaupasta saaduilla rahoilla. Mutta huumetalous vaikuttaa maan talouteen myös negatiivisesti, sillä huumekaupasta saaduilla rahoilla ostetaan ulkomailla tavaroita, jotka salakuljetetaan Kolumbiaan ja myydään siellä. Näin huumerahat saadaan "pestyä" pesoiksi. Kolumbialaiset tuottajat eivät pysty kilpailemaan halpojen salakuljetettujen tuotteiden kanssa.

Kokaiiniteollisuus vahingoittaa myös ympäristöä. Kokaiinin jalostamisessa tarvitaan monia kemikaaleja ja muita lisäaineita, kuten bensiiniä, sementtiä, rikkihappoa ja kaliumpermanganaattia, jotka päätyvät yleensä Kolumbian biologisesti monimuotoisten, trooppisten sademetsien maaperään ja vesistöihin. Ympäristötuhoa lisäävät lentomyrkytykset, joissa kokapensaita tuhotaan kemiallisten kasvimyrkkyjen avulla. Kasvimyrkyt vahingoittavat sademetsän kasvustoa ja pakottavat viljelijät raivaamaan sademetsää, jotta he voisivat istuttaa uusia kokapensaita.