Viljelyn laillistaminen Marokossa

Tätä kysymystä ei ole aikaisemmin esitetty julkisesti, mutta kannabiksen viljelyn ja kaupan vastaisten kampanjojen tehottomuus on saanut aikaan sen, että tietyt yhteiskunnan tahot ovat alkaneet vaatia näiden toimintojen laillistamista farmaseuttisiin tarkoituksiin. Näiden tahojen mukaan mitkään laittoman viljelyn vastaiset toimet eivät ole tuottaneet tyydyttäviä tuloksia vaan viljelyala on päinvastoin laajentuntunut.

Ottaen tämän tosiasian lähtökohdakseen useat tiedemiehet, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja lakimiehet, joiden joukossa on myös Pohjois-Marokon oikeuslaitoksen korruption paljastaneen historiallisen joukkokanteen allekirjoittaja, ovat nyt julkaisseet lausunnon herättääkseen keskustelua asiasta. He pyrkivät tällä siihen että asiaa tarkasteltaisiin useammasta eri näkökulmasta ja ilmoittavat suoraan, että kannabis tulisi laillistaa Marokossa.

Julkilausumaan mukaan ”Euroopan Unionin ja YK:n johtama politiikka Pohjois-Marokon kannabispeltojen tuhoamiseksi on epäonnistunut ja aiheuttanut kaksi seurausta. Ensinnäkin köyhien viljelijöiden tilanne on pahentunut koska heillä ei ole muita viljelyvaihtoehtoja. Tämä on ristiriidassa kansallisen ja kansainvälisen köyhyydenvastaisen politiikan kanssa. Toisekseen useat kauppiaat ovat muuttaneet toimintastrategioitaan ja alkanee välittää laittomia kovia huumeita ja aseita rikollisille ryhmittymille ja terroristeille.”

Kannabiksen laillistamista Marokossa ajavan ryhmittymän mukaan todellinen sota tulisi suunnata huumekauppiaita ja välittäjiä vastaan, eikä suinkaan kannabispeltoja ja niitä viljeleviä köyhiä viljelijöitä kohtaan. Julkilausumassa puolustetaan kannabiksen viljelyä lääkinnällisiin tarkoituksiin sekä sen jalostamista vaihtoehtoisena talousmuotona kannabiksen yleisillä viljelyalueilla.

Allekirjoittajat haastavat myös muita tahoja ja marokkolaisia järjestöjä avaamaan julkisen keskustelun asiasta. He ehdottavat seminaarien ja tieteellisten sekä poliittisien tapaamisien järjestämistä että voitaisiin kehittää demokraattisessa viitekehyksessä ideoita Marokolle. Täten voitaisiin käsitellä aihetta ja saada aikaan yhteistyötä tutkijoiden ja kannabiksen lääkinnällistä käyttöä puolustavien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Nämä ihmiset työskentelevät tauotta saadakseen äänensä kuuluville ja parhaillaan he valmistelevat ensimmäistä kansallisen tason kokousta tämän kysymyksen tiimoilta.

Eräs julkilausuman allekirjoittajista sanoo näin: ”Julkilausumaa seuraa avoin vetoomus kaikille asiaa sivuaville tahoille. Hankkeella halutaan helpottaa keskustelua tästä aiheesta, jota on tähän asti politisoitu joko väärin tai oikein perustein ja jota on käytetty poliittisena lyömäaseena Marokon poliittisten vaikuttajien keskuudessa. Tästä halutaan päästä eroon ehdottamalla tapaamisia poliittisten puolueiden ja kannabiksen lääkinnällistä käyttöä ja kannabisteollisuutta puolustavien kansalaisjärjestöjen kesken.

Kannabiksen laillistamista ajavat tahot ovat ensitöikseen pyytäneet apua kansainvälisiltä järjestöiltä, joilla on asiantuntemusta ja kokemusta näistä asioista. Näitä järjestöjä ovat muun muassa ENCOD, oikeudenmukaisen ja järkevän eurooppalaisen huumepolitiikan asiaa ajavaa järjestö, sekä IACM, kansainvälinen kannabiksen lääkinnällistä käyttöä ajava järjestö.

Marokkolaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa Joep Oomen, ENCOD:n perustaja sekä Eurooppalaisen huumetietopankin koordinaattori, pitää hanketta erinomaisena. Hänen mukaansa laillistamiseen johtava tie on pitkä ja hankala. Eurooppalaiset viranomaiset ovat hänen mukaansa tarkasti tähän päivään saakka vältelleet avointa ja julkista keskustelua asiasta, sillä he tietävät että keskustelun aloittaminen johtaisi epäilemättä laillistamiseen.

Samassa haastattelussa todetaan myös että laillistaminen toisi lisää läpinäkyvyyttä tukku- ja vähittäiskauppaan sekä parantaisi laatu- ja hintakontrollia. Myös kannabiksen käyttöön liittyvät vahingot ja riskit vähenisivät. Järjestäytyneen rikollisuuden osuus pienenisi tuntuvasti kaupanteossa ja laittomassa kaupassa. Lisäksi kasvin monimuotoinen käyttö esimerkiksi lääkinnällisiin ja teollisiin tarkoituksiin edistyisi, mikä koituisi ihmiskunnan hyväksi uudella vuosituhannella.

Hän tarkentaa vielä, että laillistamisen myötä voidaan säädellä kauppaa ja kontrolloida tuotanto-olosuhteita, jalostusta, laatua, hintaa, taloudellisia suhdanteita ja levitystä eli ikärajoitusten valvontaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupan kontrolli siirtyisi rikollisjärjestöiltä viranomaisille. Viranomaiset toimisivat yhteistyössä järjestöjen kanssa, jotka pyrkivät avoimeen markkinatilanteeseen, mikä hyödyttäisi niin viljelijöitä kuin kuluttajiakin.

Samassa lehdessä haastateltiin myös Franjo Grotenhermeniä, joka toimii IACM:n toiminnanjohtajana Kölnissä ja Hürthissa sijaitsevan Nova-instituutin  tieteellisenä neuvonantajana.  Hänen mukaansa ”IACM ei ota suoranaisesti kantaa kannabiksen laillistamiskysymykseen. Kannatamme kaikkia yrityksiä tämän kasvin lääkinnällisen käytön edistämiseksi. Emme kuitenkaan voi tukea vetoomusta kannabiksen yleisen laillistamisen puolesta. Sitä vastoin tarkkailemme kaikkia toimia sen lääkinnällisen käytön vahvistamiseksi.”

Lopuksi voidaan todeta että kannabis on edelleen osa Marokkoa ja sen viljely leviää koko ajan. Mutta ovatko sen hyödyt tärkeämpiä kuin sen haittavaikutukset? Kaikki riippuu kyseisen kasvin käyttötarkoituksesta.

Lyhyt versio