Vaihtoehdot kannabiksen viljelylle

Kansalaisjärjestö CERAI, kansainvälinen maaseudun ja maanviljelyn tutkimuskeskus, perustettiin vuonna 1994 kehittämään maailman maataloutta ja maaseutua kestävän kehityksen, solidaarisuuden, ihmisoikeuksien ja aktiivisen demokratian hengessä. Vuosina 2000 – 2003 järjestö osallistui yhdessä Euroopan Unionin kanssa projektiin, jolla pyrittiin aloittamaan ja kehittämään vaihtoehtoisia viljelymuotoja Marokon Rifiin. Täten pyrittiin löytämään maanviljelyllisiä ratkaisuja alueen tuhansille kannabiksen viljelijöille.

Kyseessä oli suurelta osin pilottiprojekti, jolla autettiin puolisenkymmentä viljelijää perustamaan malliviljelyksiä. Nämä innoittaisivat naapuriviljelijöitä seuraamaan esimerkkiä kannabiksen korvaamiseksi muilla viljelykasveilla. Tutkimusten ja erilaisten vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen istutettiin muutamia viinitarhoja sekä mantelipuita. Viljelijöitä kannustettiin myös vuohien kasvattamiseen. Tulokset osoittivat kuitenkin että kannabisviljelyn ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan pelkästään maanviljelyllisin keinoin, sillä maantieteelliset, kulttuuriset ja taloudelliset taustatekijät tekivät vaihtoehtoisten viljelysten tai kehitysprojektien toteuttamisen hyvin vaikeaksi.

CERAI:n johdolla aloitettiin myös Rifin alueen naisten aseman parantamiseksi projekti, jossa naistyövoimalla pyrittiin hyödyntämään suolakaivoksia. Projekti on edelleen toiminnassa ja suolan myynnistä saatavat tulot antavat naisille ja heidän perheilleen toimeentulon. Kehitteillä on myös projekti naistyövoimalla toteutettavasta tekstiilihankkeesta.

Suurin osa viljelijöistä on sitä mieltä, että mikäli kannabiksen viljelystä halutaan päästä eroon, viljelyvaihtoehtojen pitäisi tuottaa suurin piirtein sama tulo kuin kannabiksesta saatava tulo. CERAI-järjestön Marokon asiantuntijoille ongelma on kuitenkin monimutkaisempi. Heidän ”mukaansa maanviljelijöitä on ongelmallista vaatia voittamaan alikehittyneisyyden ja köyhyyden asettamat ongelmat sillä suurin osa heistä on lukutaidottomia ja vailla tuloja. Lukutaidottomuus on poistettava, ja heille on tarjottava ammatillista koulutusta sekä lainoja pienyritysten sekä kalastuksen, käsityöteollisuuden, turismin ja muun teollisuuden kehittämiseen.”

Jamal El Jebari, CERAI:n Marokon logistiikan koordinaattori, toteaa haastattelussaan, jonka hän antoi saman järjestön varapuheenjohtajalle, espanjalaiselle tutkijalle Pascual Moreno Torregrosalle, Rifin alueen juuttuneen yhteiskuntapoliittiseen loukkuun, josta on päästävä pois, mikäli kannabiksen viljelystä halutaan päästä eroon.

Hänen mukaansa ”Rifin avaaminen on olennaista! Ensiksi on rakennettava teitä, luotava vesijohtojärjestelmä, sähköt, kouluja, järjestöjä ja ammattiliittoja. Mikäli vanhempaa sukupolvea ei enää voida muuttaa, on edes nuoremmalle sukupolvelle annettava mahdollisuus muutokseen. Ilmeisesti eräät tahot ovat ymmärtäneet tämän, erityisesti Euroopan Unionissa, joka rahoittaa Rocaden rakentamista ja Oujdan Tangieriin liittävän tien tekemistä”.
Marokon hallituksen ja YK:n vuonna 2005 yhdessä toteuttaman tutkimuksen tulosten perusteella Marokon valtio ilmoitti: ”Marokko pyrkii kehitystyön avulla poistamaan kannabiksen viljelyn osana globaalia strategiaa. Tämä strategia sisältää sekä tiedotuskampanjoita että vaihtoehtoisia kehitysohjelmia.”

Taistelussaan kannabiksen viljelyä vastaan Marokon hallitus erottaa toisistaan alueen, jolla kannabiksen viljely on ollut voimakasta jo ennen 1980-lukua, ja alueen, jolla viljely on uudempaa eikä vielä täysin integroitunutta paikallisen maanviljelyn toimintoihin. Jälkimmäinen alue on asetettu etusijalle kannabiksen poistamisen suhteen.

Vuoden 2005 aikana mekaanisia ja kemiallisia poistokeinoja keskitettiin Larachen ja Taounanten provinsseihin. Mittavien toimenpiteiden yhteydessä Larachen viranomaiset ilmoittivat että 1442 työläistä, 243 ajoneuvoa ja 536 traktoria oli mobilisoitu heinäkuun puoliväliin mennessä. Hallitus pyrki kitkemään kannabiksen täysin pois provinssista ja saavuttaakseen tämän tavoitteen poistokampanjoihin yhdistettiin 12 kuntaa käsittävä vaihtoehtoinen kehitysohjelma. Vuonna 2005 Marokon hallitus ilmoitti poistaneensa 15 160 hehtaaria kannabista. Näistä 12 000 hehtaaria oli Larachessa, 3000 Taounatessa ja 150 hehtaaria Chefcchaouenissa.

Suurin osa ihmisoikeusjärjestöistä, Marokon kehitysjärjestöistä ja kansallisista sekä kansainvälisistä tutkimusjärjestöistä on sitä mieltä, että ”Marokon valtio on tärkein tekijä. Sen on kuitenkin päästävä eroon korruptiosta ja poliisin sekä huumekauppiaiden välisistä kytköksistä. Tähän se ei kykene yksin vaan se tarvitsee naapureiden apua ja ennen kaikkea Euroopan unionin apua”.

ENCOD on eurooppalainen järkevää ja oikeudenmukaista huumepolitiikka ajava järjestö, joka perustettiin vuonna 1993 osallistumaan huumeiden vastaiseen taisteluun. Järjestö on vakuuttunut siitä, että huumeiden kieltäminen on korvattava järkevällä ja oikeudenmukaisella politiikalla ja huumeiden vaaratekijät on poistettava inhimillisellä menettelyllä. Sen mukaan huumeiden vastaisen sodan lopettaminen parantaisi satojen miljoonien ihmisten elämänlaatua ja riistäisi järjestyneeltä rikollisuudelta huomattavan osan tuloista.

Ennen kuin tämä tavoite saavutetaan, on kuitenkin odotettava että Marokon valtio pystyisi poistamaan korruption ja poliisin ja huumekauppiaiden väliset kytkökset.

Lyhyt versio