Huumetalouden maailma on pyöreä

Kirjoittanut Kirsi Utoslahti 07.03.2011 14:34

Kehitys- ja ihmisoikeusteemoihin syventynyt Elämäntapaliiton HuuMaa-hanke on tuottanut raikkaan näkökulman kasviperäisiin huumeisiin. Huumeet ja maailma - opas erittelee, miten huumeet ja arkielämä kietoutuvat yhteen Afganistanissa, Marokossa ja Kolumbiassa globaalin vastuun näkökulmasta.  Huumeita viljellään karuilla kasvumailla, missä se on vähäosaisten kansanosien kitulias elinkeino.

Opas on oiva jäsennys nuorten kanssa toimiville. Tekijät ovat valmiiksi miettineet, miten käsiteltävät aiheet nivoutuvat peruskoulun yläluokilla ja lukiossa oppiaineisiin yhteiskuntaopista matematiikkaan. Myös aikuisen maailmankuva saa uusia sävyjä monen nuoren omakseen kokeman lähestymistavan kautta.

Toivottavasti kouluissa on aikaa käydä läpi opasta, jonka kuvitus, kartat ja graafit ovat korkeaa tasoa. Opas muodostaa eheän kokonaisuuden. Olisi harmi, jos siitä voidaan irrottaa vain yksittäisiä tehtäviä ajan puutteen vuoksi.

Teos virittää eläytymään mininäytelmiin ja julisteiden koostamiseen. Ideana on kannustaa väittelemään puolustamalla ja vastustamalla annettua väitettä, kuten Kokaiinin käyttö on hyvä asia. Miksi aineita on olemassa? Miksi käyttää? Miksi ei pitäisi käyttää? Ihailtavan puhuttelevaa.

Teos soveltuu herättämään perusteltuja mielipiteitä. Julkaisun retoriset keinot eivät päästä lukijaa yksinkertaisilla vastauksilla. Kaikille yhteinen riippuvaisuus elämän perusehdoista ja vallan pakeneminen niin huumeiden kasvattajilta kuin käyttäjiltä saavat monet todelliset kasvot. Oppaan päähenkilöt ovat heikoilla, kun sato kypsyy, ja kun aineita jalostetaan, välitetään ja käytetään eri maissa.

Oppaaseen valitut huumausaineet omaavat alkuperäisissä kulttuureissaan tuhansien vuosien historian. Ajallinen ja maantieteellinen perspektiivi tuottaa uusia kysymyksiä. Miltä pohjalta katukaupan erisuuruiset hinnat eri maissa muodostuvat? Voiko sosiaalisia oikeuksia, perinteitä tai ympäristön tilaa edes katsoa samalla mittakaavalla? Muistammeko, että 1970-luku lupasi Afganistanille yhteiskunnallista kehitystä?

Juuri kun elitistisen kokaiinin tuotantorakenteet kaikilla lahjonnan asteilla alkavat vaikuttaa mahdottomilta ratkaista, teoksessa palataan kannabikseen. Vuosikymmeniä hippimatkailun mukana kasvanut kysyntä kirvoitti alkujaan tehoviljelyn Marokon heikosti kehittyneellä alueella. Olemme sittenkin osa suurta kuviota!

Lukijalle avautuu lähelle taittuva kuva edelleen ajankohtaisesta kolonialismista, jossa oopiumin, kokaiinin ja kannabiksen viljely esiintyy yhdessä arjen, taloudellisen riippuvuuden, vallankäytön häviävien mekanismien ja sosiaalisten marginaalien uusiintumisen kanssa.

Huumetalouden sosiaalinen tragedia on, että sen erilaiset uhrit eivät taida tunnistaa toisiaan. Juomina nautittaviin eurooppalaisiin maataloustuotteisiin lienee vaikea löytää samaa etäisyyttä.

Kirsi Utoslahti

Arvio kirjasta Huumeet ja maailma on aiemmin julkaistu Tiimi 1/2011 – lehdessä.