Lapset huumetalouden lonkeroissaKirjoittanut Elina Westerholm 19.11.2010 12:35 13.–21.11.2010 vietettiin Euroopan neuvoston Etelä-Pohjoinen resurssikesksen (North-South Centre) järjestämää globaalikasvatuksen viikkoa. Tämän vuoden globaalikasvatuksen viikon teemana oli ”Rauhaa ja turvallisuutta kaikille maailman lapsille”. Teema kuulostaa ainakin omaan korvaani ajatuksena äärimmäisen kauniilta, mutta samalla valitettavan kaukaiselta ja utopistiselta. Huumeet aiheuttavat paljon haittoja lapsille. Itsestäänselvyys lienee se, miten huumeita käyttävä äiti vaikuttaa lapseensa, ja mitä huumeiden käyttö raskausaikana voi lapselle tehdä. Huumeet ja huumetalous jättää jälkensä lapsiin ympäri maailmaa, vaikka oma äiti ei huumeita käyttäisikään. Kehitysmaiden ”huumelapset” Useissa kasviperäisiä huumeita tuottavissa maissa huumeet ovat vahvasti osa kulttuuria. Huumeita on käytetty kautta historian erilaisiin tarkoituksiin, kuten virkistymiseen, rauhoittumiseen ja lääkkeenä. Myös lapset ovat saaneet tästä osansa muun muassa Afganistanissa, missä äideillä on ollut tapana antaa oopiumia lapsille, jotta he nukkuisivat paremmin ja äidit voisivat tehdä töitä. (http://www.huumeboikotti.org/huumetalous/oopiumi.html) Kesäkuussa Ylen nettisivuilla uutisoitiin Afganistanin huumeongelman räjähdysmäisestä kasvusta. Uutisen mukaan noin kolme prosenttia Afganistanin väestöstä käyttää jotain huumetta, kun maailman keskiarvo on 0,3 prosenttia. Huumeiden käyttö ei edelleenkään Afganistanissa rajoitu ainoastaan aikuisväestöön, vaan huumevieroitusklinikoilta löytää jopa 4–5 -vuotiaita hoidettavia. Etenkin maalaisperheissä lapsia rauhoitetaan erilaisilla huumeilla. Jatkuva sota, köyhyys ja nälkä ajavat ihmisiä hakemaan helpotusta huumeiden turruttavasta vaikutuksesta. (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/06/huumeiden_kaytto_rajahti_kasiin_afganistanissa_kierre_alkaa_jo_lapsena_1778687.html) Lapsien sotkeminen huumebisnekseen on yleistä niissä maissa, missä huumekasveja viljellään. Lapset ovat töissä huumeviljelmillä, tai saattavat köyhyyden vuoksi ajautua salakuljettamaan huumeita maasta toiseen. Lapset voivat joutua myös huumekartellien uhriksi. Epävakaat ja epätoivoiset elinolot aiheuttavat epätoivoisia tekoja perheiltä, jotka saattavat itse tietoisesti altistaa lapsensa näille kauheuksille. Lapset ovat joutuneet kärsimään myös muun muassa Plan Colombiaksi nimetystä huumesodasta, jota Yhdysvallat ovat käyneet Kolumbiaa vastaan 1990 -luvun alusta alkaen. Kokaviljelmien myrkyttäminen on tuhonnut myös muuta satoa, ja johtanut useisiin synnynnäisiin epämuodostumiin lapsilla. Lapsen oikeudet Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Sen ovat ratifioineet kaikki maailman valtiot kahta (Somalia ja Yhdysvallat) lukuun ottamatta. Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu lapsityövoimaan ja huumeidentuotantoon liittyvät kohdat: ”32. artikla
”33. artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin, lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja koulutukselliset toimenpiteet mukaan luettuina, suojellakseen lapsia asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden luvattomalta käytöltä sekä estääkseen lasten käytön näiden aineiden laittomassa tuotannossa ja kaupassa.” (Lapsen oikeuksien sopimus 1989) Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan ainakin 250 miljoonaa lasta tekee työtä. Heistä noin 150 miljoonaa työskentelee kokopäiväisesti. Vuonna 1999 ILO:n vuosikokouksessa Genevessä solmittu sopimus määrää kaiken lapsityövoiman törkeimmät muodot lopetettavaksi maailmasta. Näihin kuuluu myös lasten työskenteleminen huumetuotannon parissa: ”1. artikla Kunkin tämän yleissopimuksen ratifioivan jäsenvaltion on ryhdyttävä välittömiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen lapsityön pahimpien muotojen kiireellisen kieltämisen ja poistamisen 3.artikla Tässä yleissopimuksessa ilmaisu ”lapsityön pahimmat muodot” käsittää: a) kaikki orjuuden muodot ja orjuuteen verrattavat käytännöt, kuten lasten myynnin ja lapsikaupan, velkaorjuuden ja maaorjuuden sekä pakkotyön mukaan lukien lasten pakkovärväyksen käytettäväksi aseellisessa selkkauksessa; b) lapsen käytön, välityksen tai tarjoamisen prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin; c) lapsen käytön, välityksen tai tarjoamisen laittomiin toimiin, erityisesti huumausaineiden tuotantoon ja kauppaan, kuten asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa on määritelty; d) työn, joka luonteensa tai olosuhteidensa vuoksi saattaa olla haitallista lasten terveydelle, turvallisuudelle tai moraalille.” (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimus (nro 182), joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välttämättömiä toimia niiden poistamiseksi. Geneve, 1999) Lapsissa on tulevaisuus Halusin ottaa kirjoitukseeni lapsinäkökulman, sillä oma käsitykseni on, että lapset ja heidän kohtalonsa unohtuvat helposti tässä isojen ihmisten maailmassa. Valitettavasti köyhyys, konfliktit ja sorto vaikuttavat vahvimmin heikoimmassa asemassa oleviin yksilöihin. Näitä yksilöitä ovat useimmiten lapset, jotka ovat täysin syyttömiä näihin epäoikeudenmukaisuuksiin. Sillä ei ole väliä, mitä kohtaa huumetuotantoketjusta tarkastelemme. Puhumme sitten huumeiden viljelystä, salakuljetuksesta tai käytöstä, kaikissa näissä vaiheissa lapsilla on valitettavan suuri rooli. Kuten alussa totesin, globaalikasvatuksen viikon teema ”Rauhaa ja turvallisuutta kaikille maailman lapsille” kuulostaa valitettavan kaukaiselta, kun ainoastaan huumebisnestä tarkasteltaessa epäkohtia on näin paljon. Jos lapset tulevaisuudessakin joutuvat elämään huumeiden, aseiden ja sotien keskellä, eivät he pysty oppimaan muuta elämää kuin sen todellisuuden missä itse elävät. Näiden pienten ihmisten tulevaisuus näyttää äärimmäisen heikolta. Lähteet:
Kirjoittaja on opiskelija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön
|
   |
|
|
© Elämäntapaliitto ry.
|
||
